Pitsisiä hiutaleita

 Hieman kesti, mutta lähes vuosi sitten aloittama päällinen sai vetoketjunsa. Pitsistä hempeyttä häivyttelin ompelemalla vetoketjun rouheasti näkyville. 

Kuvia tyynystä myös tässä ja täällä.

Lastentuoli inspiraatiota

Robotti, Poni, Kukka, Fantti, Karhu

Varastossa kaatopaikalle menevien kasassa lojuu muutama sohvatyyny ja kaapissa tyhjänpanttina imetystyyny. Jotain kangastakin löytyisi kaapista sekä pitkän pitkä pätkä vetoketjua. Saisikohan niistä aikaiseksi jonkunlaisen sopan höystäen näillä ideoilla. 

Joutsenet

Huurre

Siskoni mun

Viime vkl:na liian lyhyt reissu siskon luo. Ehdittiin vilkaista kauppoja, katuja ja kirppis. Leivottiin pitsaa, syötiin kakkua, nähtiin isoksi kasvaneita serkkuja, päästiin pieni askel eteenpäin yhteisessä ikuisuusprojektissa ja juteltiin ilman ajatuksenkatkojia. 

Mennessä junassa oli rauhallista, sivulla istui keski-ikäinen nainen välillä nuokkuen. Heitin jalat vapaalle penkille ja luonnostelin puoli matkaa häntä salaa vihkooni. Tullessa sivupenkit täytti äiti ja hänen neljä pientä vilkasta  lastaan. Lasten kinatessa ja kiipeillessä hattutelineellä ja äidin komentassa, leikin vielä hetken lapsetonta ja vedin suklaata nautiskellen kuulokkeet korville.

Kylmiä tuulia

Viikonloppu enteili jo paljon talvea. Kylmä, aurinkokaan ei lämmittänyt ja varpaitakin nipristeli kumikengissä, villasukissakin. Vedettiin veneet talviteloille ja laitettiin autolle talvikengät. Mies yllätti eilen kotiinpalatessa nuottikirjalla, meillä kuullaan ehkä loppuvuosi ärsytykseen asti Adelea.

Nyt lattioilla lojuu matkalaukut ja pussit. Pyykikone hyrrää perinteisen maanantain tapaan. Villakoira on käynyt aamukylvyssä ja nelipäinen lapsilauma juossut huoneissa kuin villihevoset. Äidit ehtineet siemailla teetä, parantaa maailmaa ja jos ei maailmaa niin toisiaan.

Ladossa

Vuodet ropisee

Kun istuu märän kannon päällä sateen ropistessa sankkoon, katsellen yksin hiljaisuudessa utuista metsää,  ikä tuntuu vain numeroilta, jotka sade pyyhkii epämääräisiksi koukeroiksi. Vuosien myötä numerot menettävät merkitystään ja melkein haluaisikin unohtaa niiden juoksevan, tai toivoisi voivansa pysäyttää ne edes hetkeksi. 

Numerollisesta vanhenemisesta ja kelistä huolimatta kävin puolukassa, paikassa, jonne tämän kylän mummotkaan eivät maaston puolesta uskaltaudu. Ja paikassa joka näyttää kauniilta, satoi tai paistoi.

Päivä vapaana

Sade ja hidas aamu. Kirppiksillä tutkailu ja kirjaston hyllyjen välissä haahuilu. Valmis ruoka, sohvankolo, kirjapino ja suklaa. Pimeässä illassa kynä, paperi ja pöytälampun valo.

Edellisenä iltana pohjustin taulun gessolla ja lauantaina arvoin luonnoslehtiön sivuilla kuka on eka. Ompelukonekin huutelee, kangaspaloja ja vetoketjuja (uusia sekä vanhoja) yht. 2,40 €:lla. Kirjapinoakin olen ennättänyt jo kuluttaa viimeiseen opukseen, kangasvärjäyksiä ja oman alan muistinvirkistystä. Tiedä, vaikka sillekin tiedolle tulisi syksyn aikana käyttöä.

Farkkutaulunpohja

Päivät menee taas puuhastellessa ja reissaillessa. Eilen ehdin pingottaa taulukankaan, farkkuisen. Taideliikkeessä käsittelemätön pellavakangas maksoi n.20e/metri (käsitelty 30e/metri), kangaskaupassa paksu farkkukangas n.8e/metri ja siihen vielä 20% ale. Vielä täytyy käydä ostamassa gessoa, sekä gessosta riippuen ehkä puuliimaakin. Vkl:na mies on luvannut etukäteis synttärilahjaksi vapaapäivän kodin- ja  lastenhoidosta, joten hirveä ratkominen miten jakaa päivän tunnit kaikkeen kivaan. Aamun tunneista muutaman olen ainakin päättänyt tuhlata sängynpohjalle..pari kengänpohjille.. ja useampi taulunpohjalle..