keskiviikko 29. elokuuta 2012

Syksyä maalta



Omenapuun ensimmäiset omput sitten istutuksen, jonka välissä olikin pari hedelmätöntä vuotta. Kaikkiruokainen makuseikkailija ja ensimmäinen lampaani.



Appiukon vanhan navetan kunnostusprojektia paja ja liiterikäyttöön. 

tiistai 28. elokuuta 2012

maanantai 27. elokuuta 2012

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Hullu Länsi







Pieni pala tunnelmaa juhlista, jossa villitsi inkkarit, länkkärit, sheriffi apupoikineen ja cancan-tyttö. 

tiistai 21. elokuuta 2012

Kimallus



Ystävä toivoi puoli vuotta sitten, että tekisin hänelle timantin samalla tekniikalla kuin vastapainossa . Heitin silloin, että jos vaikka synttäreille sitten. Viime tippaanhan se silti meni ja pikkutunneille. Ehkä otankin liidun ja hiilen mukaan seuraavalle kyläreissulle ja viimeistelen valot ja varjot loppuun.

Sankari oli onneksi tyytyväinen ja löytyi kuulemma hänen voimaeläimensäkin sattumalta.



Hiili ja liitu rullapaperille n.70x100cm.


-Aito ystävyys on kuin timantti. Se kestää silloinkin kun kaikki muu hajoaa.-

maanantai 20. elokuuta 2012

Yrttipussit





Kaksi yrttipussia, nokkonen ja siankärsämö, menivät ystävän 
syntymäpäivä-kauneuspakettiin. Pussukat tein ohuesta rullapahvista taittelemalla, sidoin suun langalla kiinni ja liimasin etiketit kylkiin. 


maanantai 13. elokuuta 2012

AuneMato




  Sienimetsältä löytyi mato, se jätettiin ruohikkoon etsimään omaa kotia. Mustikkametsältä sankkoon oli pudonnut taas mato. Maunomato? ei, vaan kuulemma Aunemato. Se on ihana, söpö, paras kaveri, tykkää mustikoista ja Maunomato biisistä. Pari kertaa on tullut suru puseroon kun Aune on kadonnut olohuoneen nukkamattoon. Tänään täytyy maanitella josko Aune voisi muuttaa takapihalle. Aune alkaa olla unelias ja äiti epäilee, että aunesta on tulossa perhonen.

"Miten noin pieni mato voi osata noin isoja temppuja?"
-Tobias 3,5v-


lauantai 11. elokuuta 2012

Kapsäkki







 Se on varmasti reissannut. Reissannut ympäri ämpäri. Ympäri maata, ympäri lämpimiä ja kylmiä. Sisällä ollut hentoisia punaisia vaatteita, sinapin keltaisia tai myrkyn vihreitä.. Kulkenut välillä oikeassa, välillä vasemmassa kädessä nauttien vilisevistä kaduista, vaihtuvista kasvoista, pienistä kylistä, isoista kaupungeista ja muutosten tuulista. Tai sitten asunut kotihiiren komerossa kamarin nurkassa kuunnellen päivät pulputtavan kanalauman kotkotuksia ja illat huojuvan gramofonin svengahtavia rytmejä. Kumpaa vain tai ei ollenkaan, kyllä tuollaisen kaunokaisen kanssa kelpaisi matkustella.