maanantai 17. lokakuuta 2011

Kentän perällä










Askeleet käyvät pellon laitaa. Sankko painaa kyynärvarrella. Tänäänkin saadaan syödä hyvin. Verho heilahtaa. Vaimo.

Tuvassa tuoksuu lämmin ja lattian täyttää lasten meri. Kehdossa tuhisee uusin tulokas.

Edellis iltana kun taivas oli jo hämärtynyt ja usva noussut pelloille asti, paloi saunan ikkunassa kynttilä pitkälle yöhön asti. Kätilön pehmeät kädet. Ensimmäinen keuhkot täyttävä huudahdus..

Ajatus lensi ja mielikuvitus kiisi kun kävimme vkl:na isoisoisien ja äitien mailla. Vaikka oli hiljaista ja autiota, pystyi silti aistimaan eletyn elämän tai ainakin kuvittelemaan sen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti