maanantai 7. marraskuuta 2011

Kun olet poissa



Kun tiedän, että olet poissa, rakennan pesän petäjän oksille.



Annan ajatuksieni vaeltaa usvan seassa metsän hämärässä etsien toisiaan ja



totuuden sataa pisaroina iholleni. 



Vetäydyn kuoreeni.



Salpaan.



Raotan.



Ilman valoakin voin elää, mutta tieto siitä kiusaa minua.



Tiedostan maan allani, katseet ihollani.



Annan ajan juosta kunnes on aika.